Week one

Hoi vaan, viikko 1 takana. Viimeiset pari kuukautta ennen lähtöä meni ihan silmänräpäyksessä ja tämä viikko on tuntunut äääärettömän hitaalta. Tosi paljon uutta asiaa, uuteen totuttelua, uusia ihmisiä. Pitää yrittää kirjoittaa vähän useammin, niin ei tule ihan niin paljon asiaa yhdellä kerralla. Mutta tässä taas pieni kooste :)

o1

Perjantaina oli Introduction Day eli orientaatio. Lähdettiin aamulla yhdessä kämppisten kanssa ja ehdittiin siitä huolimatta, että yksi meistä nukkui pommiin. Kampukselle oli onneksi vaan noin 10 minuutin kävelymatka.

Orientaatio oli hyvin perus: aamulla oli yhteinen osuus, jossa käytiin läpi käytännön asioita ja tutustuttiin vähän Hollannin kulttuuriin humoristiseen tyyliin. Tauolla kaikille tarjottiin tietysti stroopwafelit. Powerpoint-pläjäyksen jälkeen oli lounas, tai no “lounas”, eli täytetty patonki ja omena. Onneksi mua oltiin varoitettu etukäteen, olisin varmaan saanut kulttuurishokin muuten 😂  Täällä ei tosiaan kouluissa tarjoilla minkäänlaista lämmintä täyttävää lounasta, koska hollantilaiset yleensä nappaavat vaan jonkun leivän, salaatin tms. Mutta kuulemma lounaskulttuuri on hiljalleen rantautumassa tännekin päin!

Yhteisen osuuden jälkeen alkoi alakohtaiset infot. Mun kaikki kämppikset ovat business-opiskelijoita, joten he lähtivät omille teilleen ja me viestinnän opiskelijat lähdettiin omalle kampuksellemme. Kierreltiin vähän rakennusta, tehtiin esittäytymiskierros ja muuten info oli lähinnä ihmettelyä koulun systeemeistä tyyliin “mitenmärekisteröidynkurssillemitämäteen??”.

Hyvä juttu oli se, että saan kuulemma vaihtaa ja sekoittaa kursseja just niinkuin haluan. Vaihdan varmaan kaikki kurssit niihin mediapsykologian kursseihin, täytyy katsoa. En ota niistä turhaa stressiä. Täytyy kyllä oppia opiskelemaan, kun tähän mennessä opiskelu on ollut tosi projektipainotteista.. Meillä on ollut vaan yksi tentti 1,5 vuoden aikana eikä pahemmin tehdä mitään kirjallisia tehtäviä. No nyt niitä sitten tulee ja tajuan, että en osaa opiskella… Pitää kirjoittaa näistä ja koko koulusta ylipäätään myöhemmin vaikka joku oma postaus kurssien lähdettyä kunnolla käyntiin.

o2

Illemmalla tavattiin Iisan kanssa ja päädyttiin syömään Domin (kirkon) vieressä olevaan ravintolaan. Vitsit täällä on kyllä halpaa syödä ulkona! Alkupala, pääruoka ja jälkiruoka oli yhteensä 15 euroa ja lasi viiniä irtoaa 3,5 eurolla. En Suomessa syö oikeastaan ikinä ulkona (ellei joku tarjoa), nyt on tullut käytyä jo pariin kertaan.

Lauantaina oli Bloemenmarkt eli kukkatori Janskerkhofilla (keskustassa). Mun piti tietysti saada ensimmäiset tulppaanit, joten mentiin katsomaan minkälainen meininki siellä oli. Kukkia löytyi hyvin, vaikka tori oli aika pieni. Päädyin ostamaan nipun valkoisia ja vaaleanpunaisia tulppaaneja piristämään huonetta ja samalla mukaan lähti pari muuta pientä koristejuttua. Täällä tulee kuitenkin vietettyä seuraavat 5 kuukautta, niin ajattelin ihan vähän sisustaa ja tehdä kämpästä kodikkaamman. Ne jutut voi sitten myydä kesäkuussa eteenpäin.

Sunnuntaina tapasin pitkästä aikaa mun Helsingissä syksyn olleen vaihtarin, joka asuu täällä. ‘T Hoogt -nimisessä leffateatteri/kahvilassa oli “Singer-Songwriter-Zondag” -tapahtuma johon se pyysi mut mukaan. Joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai on ilmainen ja pääsin kuuntelemaan hollantilaista musiikkia! 👌  Myöhemmin lähdettiin kävelylle keskustaan Oudegrachtia (vanhaa kanaalia) pitkin ja päädyttiin istumaan terassille yksille ja juttelemaan. Täällä on muuten tosi pienet oluet – 0,25l -, mutta toisaalta ne on vahvempia. Ehti tulla jo pimeää, ennen kuin käveltiin Nieuwegrachtia (uutta kanaalia) pitkin takaisin Domille ja sanottiin heipat.

Jäi ihan sairaan hyvä ja lämmin olo tästä tapaamisesta! Parasta kun on paikallinen kaveri, mutta vielä parempaa on, kun hän tietää millaista mun kotikaupungissa on ja keistä puhun, kun puhun ihmisistä. Ja samoin mä tiedän, millaista Helsingissä on, ja muistan sen takaisinpaluun hämmennyksen ja sopeutumisen. En tiedä, on vaan sellainen olo että on parempi keskinäinen ymmärrys.

Viimeiset kuukaudet on ollut aika raskaita ja ensimmäinen viikko Utrechtissa yhtä vuoristorataa, niin on hyvä että on ihmisiä joille puhua. Kirjoitin ennen lähtöä siitä ahdistuksesta, eikä se tietenkään hävinnyt mihinkään tai jäänyt lentokentälle. Pahin terä katosi, mutta se on edelleen aika hallitseva tunne ja yritän vaan olla lamaantumatta.

Olen huomannut vetäytyväni enkä oikein saa yhteyttä kehenkään uusiin ihmisiin (kämppiksiin, kurssikavereihin). Tulee huono omatunto, kun tietää muiden olevan bileissä joihin “pitäisi” mennä, mutta kun ei kiinnosta ollenkaan. En tiedä, joinain päivinä on vaan ollut tosi huono olla, ja seuraavana kaikki tuntuu olevan ihan ok ja jaksan taas mennä ja tehdä. Niistä huonoista päivistä ei vaan oo mitään kerrottavaa. Yleensä iltaisin on kaikista yksinäisintä ja sitten tulee valvottua liian pitkään vatvoen kaikkia ajatuksia, kun pitäisi nukkua. Toivottavasti saisin hollannin kurssilta uusia kavereita… Siellä tulee ainakin puhuttua ihmisille.

Mutta joo… Tällä viikolla oon ehtinyt käydä ensimmäisillä luennoilla, ostaa pyörän, pyöräillä haparoiden ja kauhusta kankeana sillä ekaa kertaa kotiin 9km, selvinnyt, palellut (tänään satoi lunta), suunnitellut kevään reissuja jne. Viikonloppuna olisi tarkoitus turisteilla, toivottavasti on kirkkaampi mieli ja sää.

 

In English:

Translation coming, I guess 🙈

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s