26.3.

Sunnuntai-iltapäivä, pitkästä aikaa tekee mieli kirjoittaa. Ulkona on ollut kaunis sää jo monta päivää ja kevät tulee ihan rymisten.

Tästä kuukaudesta ei tullutkaan niin kiva kuin luulin. Kuun alussa todettiin, että en pysty opiskelemaan tänä keväänä sitä määrää, mikä pitäisi. Päädyin tiputtamaan suoraan kaksi kurssia pois ja lisäksi lopetin hollannin kurssin, minkä olisin oikeastaan halunnut jättää, mutta realistisesti ajateltuna se ei nyt onnistu.

Koulu on onneksi ollut tosi ymmärtäväinen. Kysyin syksystäkin (koska stressaan asioita tosi kauas eteenpäin) ja kaikki kuulemma järjestyy sen osalta. Tuntuu tosi helpottavalta, että voin nyt ottaa tarvitsemani ajan lepäämiseen ja asioiden läpikäymiseen.

Multa kysyttiin toki myös sitä, haluanko jatkaa vaihtoa vai lähteä kotiin. Kyllä, olen kipeä juuri nyt, mutta kotiin palaaminen ei ole musta hyvä vaihtoehto. Mulla ei ole ensinnäkään paikkaa mihin mennä, koska kämppä on vuokrattu eteenpäin. Ja muutenkin nämä asiat mitkä mua seurasi tänne on niin isoja, että kotiinlähteminen ei niitä ratkaise. Pakoilin niitä jo tarpeeksi pitkään ja nyt ne sai minut kiinni. On asioita, joihin en voi oikeastaan edes itse vaikuttaa, vaikka niiden pitäisikin muuttua. En halua palata niihin tieten tahtoen jos voin olla poissa niiden ääreltä ja miettiä rauhassa mitä tehdä. Ihan yhtä kipeä olisin kotonakin ja missaisin yhden kokemuksen.

Onhan se harmillista, että en nyt oikein osaa nauttia tästä vaihdosta. Usein siitä on tosi syyllinenkin olo… Tuntuu edelleen hirveältä kirjoittaa näitä juttuja, mutta pitkästä aikaa inspiroi, enkä voi valehdella ja sanoa eläväni elämäni parasta aikaa. On niitä kivojakin juttuja, mutta aika vähässä juuri nyt.

Snapchat-1697754101

Tässä ne vähäiset jutut: kävin pari viikkoa sitten kämppisten ja parin niiden kaverin kanssa Haagissa. Oli nätti sää ja kylmä tuuli. Meillä oli suunnitelmana käydä ensin Madurodam-nimisessä miniatyyripuistossa (siellä on hollantilaisia kaupunkeja ja nähtävyyksiä minikoossa) ja sitten käydä rannalla. Puisto oli harmi kyllä kiinni siinä vaiheessa kun päästiin sinne, eli jatkettiin sitten matkaa suoraan rantaan.

Matkalla oli sitten toinen puisto, jossa oli lampaita. Syötin tuota pikku kaveria ja uskalsin vähän silittääkin ❤️  Eläimet on ihan parhaita, täällä Utrechtissakin on joku maatilaeläinmesta, jossa voi käydä katselemassa ja silittämässä esim. pupuja, possuja, vuohia jne. En ole tosin vielä saanut aikaiseksi käydä siellä.

IMG_20170311_204324_955 (1)

Tämä on vaihdon tähänastinen kohokohta. Se ilo mikä muhun tuli ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, kun näin meren, rannan ja tunsin tuulen kasvoilla. Siitä tulee aina niin kotoisa olo. Pysähdyttiin syömään ja vietettiin rannalla niin pitkä aika, että aurinko ehti laskea ennen kuin lähdettiin takaisin päin.

Joku tuossa merimaisemassa vaan rauhoittaa. Mun mieli oli ollut yhtä sekamelskaa, mutta auringonlaskua katsellessa se oli ihan tyhjä kaikista ajatuksista, odotuksista, peloista ja surusta. Se kesti ehkä minuutin, mutta tarvitsin sitä tosi paljon.

instaan3instaan4

Tiistaina päätin käydä pyöräilemässä, että pääsee ulos ja saa vähän liikuntaa. Huomasin, että kaiken tämän keskellä täällä on tosiaan oikeasti alkanut kevät. Ehdoton lempijuttu on kirsikankukat ja tiistaina ne ei ainakaan olleet vielä ihan täydessä kukoistuksessaan, mutta nyt varmaan on jo.

Screen Shot 2017-03-21 at 19.52.38
Reitti :)

Näin tällä viikolla myös pitkästä aikaa kaveria, tai siis tutoria, lounaan merkeissä. Ehkä puolitoista tuntia syötiin ja juteltiin, kunnes molempien piti mennä jatkamaan kouluhommia. Toivottavasti seuraava näkeminen on vähän nopeammin. Kuukauden verran ehti vierähtää näkemättä.

Oon tämän jakson osalta tehnyt melkein kaiken. Viimeiset luennot on ohi ja tein oman osani toisen kurssin lopputyöstä valmiiksi. Ensi viikolla on “kokeisiinvalmistautumisviikko”, eli opiskelen pari päivää ja loppuajan siitä vietän Prahassa. Täytyisi vielä tehdä joku reissusuunnitelma, että mitä suunnilleen teen minäkin päivänä.

Yritän olla antamatta tälle ahdistukselle ja alakulolle valtaa niin, ettei ne estäisi mua tekemästä asioita joista tiedän yleensä nauttivani. Ja yritän olla potematta syyllisyyttä siitä, että en ehkä tee, näe ja koe yhtä paljon kuin joku muu joka lähtee reissuun. Pidän niin kivaa kuin vain pystyn.

Enemmän odotan kyllä jakson loppumista, koska menen pääsiäiseksi käymään Suomessa. Ei siihenkään ole enää kuin 2,5 viikkoa.

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s