5.5.

“En ikinä muista kirjoittaa joten tässä viimeisen kuukauden tapahtumat”:

Kävin siellä Prahassa. En oikeastaan muista tuosta reissusta paljon mitään..? Pidin unirytmistä kiinni, väsytti, kävelin ympäriinsä, oli lämmin. (Yhtenä päivänä ainakin oli yli 20 astetta) Kasvisruokaa löytyi hyvin enkä nähnyt nälkää. Vahingossa meinasin syödä maksamakkaraa ekana aamuna, mutta hajuaisti pelasti. Se karmeus syöpyy muistoihin ikuisuudeksi. Oli kaunista ja pääsin hetkeksi pään sisältä pois, mikä oli hyvä juttu.

Sitä seuraava viikko takaisin Utrechtissa oli kokeiden ja deadlinejen täyttämä viikko. Mulla oli siis kaksi kurssia, joista molemmista oli koe ja tutkimusprojekti. Itse kokeet meni oikein hyvin siitä huolimatta, että mulla ei ollut yhtään keskittymistä lukemiseen. Selasin muistiinpanot läpi pariin kertaan ja toisesta kurssista kävin luentokalvot läpi (niin mitkä kurssikirjat..?). Niissä kokeissa kun ei hirveästi tarvittu soveltamistaitoja, ne oli monivalintoja molemmat.

No ne tutkimusprojektit sitten… Olin siis kertonut ryhmälle ja opettajalle, että en ole terve, että jos tän työmäärän voisi jakaa niin että pystyn/jaksan tehdä oman osani. Toisen projektin osalta se onnistui ihan hyvin, ei sen suurempaa ahdistusta. Toisessa kävi klassiset, eli yksi ryhmäläisistä teki katoamistempun ja ilmestyi viime hetkellä paikalle. Kolmas oli saavuttamattomissa koko viikonlopun eli vastuu koko paskasta kaatui mun niskaan. Siinä sitten tehtiin tosi laadukasta tutkimusta 12h ennen deadlinea sunnuntai-iltana. Mun stressinsietokyky on nykyään olematon ja kun siihen yhdistää hädin tuskin 5h yöunet, niin olen vaan ahdistunut ja itkuinen pallo siitä seuraavan viikon. Mutta kyllä sekin läpi meni, eli loppu hyvin, kaikki hyvin!

55_5

Siitä parin päivän päästä (12.4.) lähdin pääsiäislomalle kotiin. Lento oli tosi aikainen ja vietin edellisen yön kentällä nukkumatta oikeastaan ollenkaan, joten olo oli taas tosi epätodellinen. Viiden aikaan aamulla kävin ostamassa vettä ja kajareista soi Sexyback ja tunsin olevani jossain ihan toisessa ulottuvuudessa. Yhtä hassua oli kuulla suomea ympärillä sen edelleen yhtä sekavan “zomers gewoon het is helemaal duidelijk” papatuksen sijaan. (Kieli on alkanut kuulostaa kivalta, merkitykset ei aukea enkä ole jaksanut opiskella)

Mutta joo, oli ihanaa olla hetken lomalla. Vietin aikaa perheen ja koiran ( ❤️ ) kanssa, näin kavereita ja onnistuin välillä rentoutumaankin. Yhtenä iltana oli pitkästä aikaa haalarihommia kun pyörähdin Hesarin approilla parin kaverin kanssa.

Tottakai kamoja pakatessa tuli taas mietittyä, miksi teen tän itselleni, ja lähtöselvitysjonossa itkeminen on aika helvetin yksinäinen kokemus, mutta täällä sitä ollaan taas oltu vähän päälle pari viikkoa.  Elämänhallinta on ihan yhtä hukassa kuin ennen lomaa, mutta jotenkin tuntuu, että tää toinen puolikas vaihdosta tulee menemään vähän paremmin. Asiat on tuttuja, kesä tulee ja kavereita tulee käymään. Ja olen täällä olevia kavereita nähnyt vähän useammin, etten vetäydy ihan kokonaan yksinäisyyteen.

Keskiviikkona käytiin Open Mic -tapahtumassa kuuntelemassa musaa ja lavarunoutta ja siitä jatkettiin vielä kuuntelemaan jazzia. Oli tosi kiva ilta! Kaljan määrällä saattoi myös olla osuutta asiaan. Sillä oli myös osuutta projektissa “yritä irrottaa sillankaiteen ja penkin väliin jumittunut pyörä sateessa”. Ja se ehkä sai sateisen kotimatkan tuntumaan vähän vähemmän ikävältä.

Toivon vaan, että jaksaisin tehdä näitä kivoja asioita vähän useammin. Välillä on niitä päiviä kun on enemmän energiaa, jaksan keskittyä, hoidan kotia, näen kaveria tai juttelen kämppiksille. Toisina taas nousen sängystä, teen vähän jotain, otan päikkärit ja saan paniikkikohtauksen kun pitäisi poistua huoneesta. Kaikenlaiset tapahtumat ja reissut on jääneet vähän vähiin kun en mitenkään voi ennustaa etukäteen, millainen päivä on tulossa.

Täällä oli King’s day 28.4., mikä on vissiin vuoden isoimpia juhlia. Noh, se jäi välistä, ja vappu yksin simapullon kanssa oli ihan tuskaisen yksinäinen, kun en saanut seuraa. Somesta vaan seurasin hauskanpitoa ja totesin, että näiden Suomen juhlapäivien missaaminen on todella tylsää. Onhan tässä ollut yksi vappu valmistumisen jälkeen, kun sain lakin päähän asti. Noh, ens vuonna sitten.

Tänä viikonloppuna olisi ollut Berliinin reissu, mutta sain peruttua sen ja ihan hyvästä syystäkin, sunnuntaina nimittäin kaveri tulee käymään. Sitä odotan innolla 😊  Meillä on suunnitelmissa olla Amsterdamissa ja pääsen näyttämään vähän Utrechtiakin.

Kaikenlaista muutakin tapahtuu myöhemmin tässä kuussa, mutta ehkä yritän pitää tämän selityksen järkevän mittaisena ja palaan asiaan vaikka viimeistään parin viikon kuluttua uusien juttujen kanssa. Pitäisi koittaa ihan jostain käytännön jutuistakin kirjoittaa, vaikka kämpästä tai kulttuurieroista tai Hollannista ylipäätään, mutta en lupaa mitään. Ehkä joskus 😅

55_655_7

Vielä pari kuvaa, tot de volgende keer ja niin edelleen!

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s